Pikalaina vai vertaislaina?

PikalainaPikalaina on kätevä ja helppo tapa paikata arjen yllättäviä menoja. Onko pikalaina kuitenkaan enää se järkevin vaihtoehto kun haetaan lainaa arjen yllättäviin menoihin? Uutena vaihtoehtona pikalainoille on tarjolla myös vertaislainoja.

Vertaislaina on pikalaina toiselta ihmiseltä

Vertaislainan ja pikalainan erona on ainoastaan se, että vertaislainan lainaa toinen yksityinen ihminen. Voit siis hakea lainaa omiin tarpeisiin, omilla ehdoillasi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vertaislaina olisi automaattisesti edullisempi vaihtoehto. Vertaislainaa myöntävät siis toiset yksityiset ihmiset, joille lainaaminen on tapa kartuttaa henkilökohtaista varallisuutta. Vertaislainojen lainakorot vaihtelevat aina kahdeksan ja viiden kymmenen prosentin välillä.

Pikalainabisnes kritiikin kohteena

Pikalainojen äänekkäin vastaustaja, kansanedustaja Sampsa Kataja vertaa pikalainoja huumebisnekseen.

Ei meillä sallita, sallita huumekauppaakaan. Ei kaikki kannattava bisnes voi olla laillista bisnestä. – Yle.fi

Ylen MOT:n tekemässä Pikavippimetkut 2.0 jaksossa ruoditaan pikavippibisneksen moraalia ja kannattavuutta. Jaksossa myös kritisoidaan läpi saatua lakia 50% korkokatosta.

Mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja?

pikavippi-nuoretKauppa- ja teollisuus -ministeriö toteutti tutkimuksen nuorten pikalainojen ja kulutusluottojen käytöstä. Alhaalla tiivistelmä tutkimuksesta.

Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten ja nuorten aikuisten (18–29-vuotiaat) ns. pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytöstä. Kyselytutkimuksella selvitettiin pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytön syitä, kohteita, niiden yhteyttä muuhun lainanottoon ja vastaajan taloudelliseen tilanteeseen, vastaajien kulutusasenteisiin ja taustatekijöihin.

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä lokakuussa 2006 verkkolomakkeella. Vastaajia ohjattiin lomakkeen ääreen kolmen keskustelusivuston, kahden yhteisöpalvelun, seitsemän pikavippiyrityksen sivuille asetetun linkin sekä HS:n taloussivuilla olleen tiedonannon kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1951 henkilöä. Tutkittavan aineiston lopulliseksi kooksi muodostui 1610 vastaajaa, kun tavoiteltuun ikäryhmään kuulumattomien vastaukset ja muutamat pilailuvastaukset oli karsittu pois. Lisäksi tutkimusta varten käytiin läpi ajankohtaista media- ja viranomaiskeskustelua aiheesta sekä aiempaa tutkimusta aihepiiristä.

Aineiston analyysi suoritettiin SPSS-ohjelmalla; analyysikeinoina olivat ristiintaulukoinnit, suorien jakaumien lisäksi. Osa analyyseista tehtiin osa-aineistoissa näitä keskenään vertaillen: pikavippiä ottaneet (433), muuta kulutusluottoa ottaneet (748) sekä kulutusluottoa ottamattomat (413). Lisäksi selvitettiin niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet ja liittyneet kulutusluoton ja erityisesti pikavippien ottoon. Pikavippien käyttötarkoituksia selviteltiin myös ns. avokysymyksen avulla. Avovastauksia saatiin 179 kappaletta.

Päätuloksina nousevat esiin toisaalta tiettyjen taustatekijöiden selkeä yhteys kulutusluottojen ja pikavippien ottoon, pikavippien käyttötarkoitukset sekä pikavippien ottotilanteisiin liittyvät olosuhteet. Kulutusluottoja käytetään kaikissa tulo- ja työmarkkina-asemaryhmissä. Työttömät, yksinhuoltajat, ja huonotuloiset käyttävät pikavippejä enemmän kuin muut. Käyttökohteista tyypillisin kaikissa sosiaali- ja tuloryhmissä ja perhetyypeissä on nautintoaineet (alkoholi, tupakka yms.) ja juhliminen. Huono-osaisemmilla toisiksi tyypillisimpänä käyttökohteena on ruoka ja seuraavana muiden velkojen tai niiden korkojen takaisinmaksu. Pikavippejä käytetään siis selvästi elämäntilanteessa, jota luonnehtii niukkuus peruselintarpeista. Pikavippejä otetaan vain harvoin öisin tai tuttavien, saati puolituttujen, seurassa. Sen sijaan päihtyneenä niitä otetaan melko usein. Noin kolmasosa pikavippiä ottaneista kertoo tehneensä lainanottopäätöksen ainakin joskus päihtyneenä.

Tem.fi